Suomalaisten ruokatottumukset ovat olleet muutoksessa koko 2000-luvun ajan. Viimeinen ravintosuositus muutti sitä lisää. Siinä nimittäin kerrottiin mm. leikkeleiden huonoista puolista. Eikä vain ruokatottumukset, mutta itse ruokailutapahtuma sekä ruoanlaittaminen ovat muuttuneet suomalaisessa kulttuurissa. Ennen nähtiin vain julkkismieskokkeja, nykyään julkisuudessa ja tv-ohjelmissa on miehiä ja naisia kokkeina jo lähes yhtä paljon, ja itse ruoanlaitostakin on tullut perheissä entistä enemmän yhdessä tekemistä, kiitos mm. tv-ohjelmien kuten Kape Aihisen keittiökaappaus.
Suomalaisten keittiöstä on tullut hyvinvoinnin lähde, kun se ennen oli kenties vain tankkauspaikka. Suomalaista ruokakulttuuria tuntuikin vaivaavan 90-luvulla tietynlainen värittömyys, eikä muiden ”ruokamaiden” kuten Italia, puheet Suomesta ja suomalaisesta ruoasta olleet mairittelevia. Nykyään asiat ovat kuitenkin toisin, ja suomalaiset ovat löytäneet sekä omat juurensa, että oppineet hyväksikäyttämään muualta tulevia reseptejä ja ruokakulttuurin osia. Näin on muodostunut uusi suomalainen ruokakulttuuri.
Uuden ruokakulttuurin myötä ja vanavedessä myös moni muukin asia suomalaisten aikuisten arjessa on muuttunut. Samalla kun työ on muuttunut monelta osin kevyemmäksi, myös työajat ovat keskimäärin lyhentyneet mahdollistaen entistä enemmän vapaa-ajanharrastuksia, joita onkin tullut lisää isolla skaalalla. Rentoutuminen kotonakin on saanut aivan uusia mahdollisuuksia, joista tässä seuraavaksi muutamia esillä. Esimerkiksi ennen vain nuorille tarkoitettu vapaa-ajan pelaaminen on laajentunut kaikkiin ikäluokkiin, ja nykyään aikuisillakin on pelaaminen jopa harrastus tai viihdettä, kuten Buusti Kasino nettikasino, monien muiden viihdesivustojen lisäksi.
Harrastamisen uudet tuulet
Digitaalinen maailma on saavuttanut käytännössä jokaisen suomalaisen kodin. Jokaisella suomalaisella on vähintään yksi älypuhelin ja televisiostakin monille on tullut suoratoiston jatke, sovelluspankki, josta katsellaan paljon muutakin kuin vain vanhan kunnon lineaarisen television ohjelmia. Mutta kaiken vauhdikkaan digitaalisen tekemisen, videoiden, sosiaalisen median, suoratoiston ja pelaamisen ohelle on viime aikoina tullut myös perinteisiä vapaa-ajan tapoja, hitaampaa elämistä, ja lähemmäksi luontoa vievää ajan kuluttamista. Puhutaan jopa digitaalisesta detoksista, tai muuten vain hetken ottamisesta itselle, ilman älypuhelinta, tietokonetta tai muutakaan digitaalista välinettä.
Tämä on tuonut koteihin mm. neulomisen ja virkkaamisen, jossa niissäkin on apuna ollut televisio, ja tv-ohjelmat kuten vaikkapa suomenruotsalainen Stömsö, joka on opettanut suomalaisille rauhallisia tapoja viettää aikaa kotona ja mökillä. Myös musiikin kuuntelu analogisesti äänilevyltä on tehnyt hiljalleen paluuta, eikä lukeminenkaan ole täysin loppunut, vaikkakin äänikirjat ja podcastit ovat ottaneet paljon omalle saralleen.
Hitauden hakeminen on tullut esille myös esimerkiksi kahvinkeitossa. Useimmat suomalaiset keittävät kahvinsa suodatinkahvina kahvinkeittimissä, mutta pienenä keittiötrendinä on esille tullut myös kahvipapujen käyttö. Ei tarvitse olla mikään barista, että voisi ostaa kotiin papuja varten kahvimyllyn sekä itsejauhetun kahvin keittämisestä varten tarvittavan erilaisen kahvikoneen. Lisäksi monet muut ennen vain baristoilla käytössä olleet laitteet ovat löytäneet paikkansa kotien keittiöön. Kahvista on tullut yksi rentoutumisen ja hidastamisen muoto – ja ainahan kahvi on kuulunut suomalaiseen kulttuuriin vahvana osana. Osassa Suomea järjestetään myös kahvilapäiviä.
Itsensä kehittäminen
Kahvikulttuurin laajentuminen on yksi esimerkki niistä monenlaisista tavoista, joita suomalaiset ovat omaksuneet ja opetelleet. Isommassa kuvassa kyse on itsensä kehittämisestä. Kahvista on tullut omien papujen myllyttämisen kautta osa rentoutumishetkeä, aivan samalla tavalla kuin äänimaljahoidot, kauneushoidot ja esimerkiksi joogaaminen. Nämä kaikki ovat viime vuosien aikana rantautuneet Suomeen laajemmin ja lisänneet aikuisten suomalaisten vaihtoehtoja rentoutumiselle – aiemmin se olikin suomalaisen kulttuurihistorian mukaan sauna, seksi ja viina – varsinkin jos on uskominen vanhoja suomalaisia mustavalkoelokuvia. Niissä kylläkin rentoutuminen ja yhdessä oleminen johti monesti myös tappeluun.
Itsensä kehittäminen onkin noussut trendiksi. Enää ei riitä kehittyminen työasioissa, vaan halutaan kehittää omaa kehoa, mieltä, kokonaisuutta. Ruokailu ja kahvi ovat yksi osa sitä kokonaisuutta, mutta monet löytävät muitakin tapoja pysähtyä ruokailun jälkeen.
– Sauna ja mahdollisuuksien mukaisesti uiminen tai paljussa rentoutuminen
– Mökkielämä ja luonnossa liikkuminen
– Hiljaiset hetket ilman digilaitteita
– Estetiikkaan panostava arki ja slow living
– Rauhalliset harrastukset energisen tekemisen vastapainona
– Oma aika ilman sosiaalista painetta
Suomalaisille on ”annettu lupa” rauhoittua, rentoutua rauhassa. Suomalainen kulttuuri painotti 1900-luvun ajan työntekemisen ja yhteiskunnan kehittämistä, kun nykytavat ja uusi kulttuuri ovat 2000-luvun alun painottuneet itse tekemiseen ja oman itsensä kehittämiseen.
Yhä useampi suomalainen pyrkii tietoisesti vähentämään kiirettä ja lisäämään läsnäoloa, mikä näkyy sekä arjen valinnoissa että vapaa-ajassa. Muutos ei ole sattumaa, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät. Etätyön yleistyminen, arjen digitalisoituminen ja kasvava kiinnostus hyvinvointiin ovat kaikki osaltaan muokanneet suomalaisten tapaa elää. Suoratoisto ja sosiaalisten kanavien infoähky toisaalta tuovat meille jatkuvasti esille uusia mahdollisuuksia, mutta tärkeätä on myös ymmärtää, että jossain vaiheessa on pysähdyttävä – kaikkea ei voi tehdä, eikä pidäkään. Mutta se ei tarkoita, etteikö joskus voisi nauttia myös valmiista pöydästä, eli ottaa aikaa itselle vaikka menemällä kahvilaan kuten Rue Madame Helsingissä.
Yksi käytännön vinkki itsensä kehittämiselle:
Kirjoita joka ilta: mitä opin, mikä meni hyvin, mitä teen huomenna paremmin. Tämä on ns. kymmenen minuutin päiväkirja.
Päivät ja arjen rakenne
Monessa perheessä arjen rakennuspalikoita ovat työt ja opiskelut, harrastukset mutta päivä täyttyy helposti kaikesta pienestä ja helposti syntyy mielikuva kiireestä, vaikkei todellisuudessa sellaista olisikaan, siksi itsensä kehittämisen kautta opetellaan esimerkiksi keinoja ymmärtää aikaa, ymmärtää omaa kehoa, ja sitä, miksi välillä mielessä voi stressata olemattomasta kiireestä. Yksi ensimmäisistä ohjeista on sosiaalisen median seuraamisen tauottaminen, tai digitaalisen viihteen ja älypuhelimen sivuun jättäminen, edes päiväksi, tai illaksi. Digitalisaatio on tuonut silmiemme eteen valtavan määrän jatkuvasti päivittyvää tietoa, joka kuormittaa aivojamme. Mutta on hyvä tietää, että jo puolen tunnin kävely ulkona ilman kiirettä, vaikka sen ruokailun jälkeen, tai ennen sitä, ovat erittäin hyväksi omalle mielelle ja aivotoiminnalle.
Perinteinen käsitys perheestä ja arjesta on murtunut ja sen myötä myös arjen rakenteet ja oman hyvinvoinnin ja rentoutumisen mahdollisuudet ovat ylittäneet sukupuolirajat. Olemme myös alkaneet arvostaa enemmän omaa aikaa, ja hiljaisuutta, eikä rentoutuminen tarkoita enää sitä kahden viikon lomamatkaa etelään, tai viikonloppua mökillä. Rentoutumisen mahdollistaa aivan yhtä hyvin läheinen puisto tai oman kodin sohva. Tee hyvästä tavasta helppo ja huonosta vaikea: kirja näkyville, puhelin pois, lenkkarit valmiiksi.
Kulttuuri on aina muutoksessa
Suomalaisten tapa rentoutua näyttää muuttuvan pysyvästi, ja trendi on vasta alussa. Yhä useampi arvostaa arjen pieniä hetkiä ja pyrkii rakentamaan elämäntapaa, joka tukee omaa ja perheen hyvinvointia omien mahdollisuuksien rajoissa.
Kotona kokkaaminen on tässä keskeisessä roolissa, sillä se yhdistää perinteet ja modernin elämäntavan ainutlaatuisella tavalla. Se mahdollistaa yhdessä tekemisen ilman kiirettä kuten Aihinen on näyttänyt monelle suomalaiselle perheelle television kautta. Samalla se toimii muistutuksena siitä, että rentoutuminen voi olla yksinkertaista, mutta silti merkityksellistä. Yhdessä tekemällä syntyy myös muistoja.
