Tämän kesän festaritarjonta yllätti monipuolisuudellaan, eikä vähiten Helsingin uusitulokas A la Park -festivaali. Musiikin ohella tapahtuma kohotti rimaa erityisesti ruokakokemusten osalta. Festivaalin kenties yllättävin kohokohta oli Koti-niminen pop up -ravintola, joka tarjosi neljän ruokalajin illallisen hintaan 119 euroa. Päätimme testata, miltä tämä hienostunut festariateria maistui – ja mitä kuuluu sen takana seisovalle suomalaiselle tähtikokille, Toni Toivaselle.
Kulinaarinen koti festariruoan keskellä
Koti ei ollut mikä tahansa ruokateltta. Se oli tilapäinen ravintola, jossa nautittiin ateria, joka muistutti enemmän fine dining -illallista kuin yleistä festarievästä. Pitkät pöydät teltan sisällä vetivät 56 vierasta kerrallaan, ja illalliskattauksia järjestettiin neljä lähes täysille saleille.
Konseptin takana seisoivat Toni Toivanen ja Juho Ekegren, kaksi suomalaista kulinaarista asiantuntijaa, joista Toivanen tunnetaan erityisesti yhteydestään maailman huippuravintola Nomaan. Nimi Koti viittasi paitsi suomalaiseen makumaailmaan, myös henkilökohtaiseen paluuseen juurille. Suunnittelu ei jättänyt yksityiskohtia sattuman varaan: raaka-aineita kuljetettiin Tanskasta, tuoreet komponentit haettiin suomalaisilta pienviljelijöiltä ja jokainen annos oli tarkkaan mietitty.
Millainen oli illallinen?
Menu rakentui neljän annoksen kokonaisuudesta, jossa hyödynnettiin pohjolan makuja innovatiivisesti ja elegantisti.
- Pohjolan oliivi: suolalihassa ja kirsikankukissa marinoitu luumu kuusiöljyssä – intensiivinen ja aromaattinen aloitus.
- Kasvisceviche: mustaherukan versot, ohraliemi ja kesän marjat loivat raikkaan kombinaation, joka oli tarjolla herukanlehtiteen kera.
- Väliannos: katkarapu viikunalehtiöljyssä, viimeistelty mehiläisvahaliemellä – monitasoinen ja innovatiivinen kokonaisuus.
- Pääruoka: merirapua, marjakastiketta ja kurkkua, ruusun aromaattisella vivahteella – lämmin mutta herkkä päätähti illalliselle.
- Jälkiruoka: maitomainen vanukas, maustettuna seljankukalla – kevyt ja kukkainen päätös elämykselle.
Koti – hetki, jota ei odottanut mutta joka jäi mieleen
Koti-ravintolan konsepti muistutti metsämansikkaa tien varressa – yllätyksellinen ja unohtumattoman herkullinen. Punaisena lankana meni pohjoisen luonnon käyttö raaka-aineissa, fermentointi, sekä marjapohjaiset ja happamat makuprofiilit. Kokemus oli kokonaisvaltainen, ei pelkkään ruokaan rajoittuva.
Jos vastaavasta annistuksesta haluat nauttia ilman festivaalitunnelmaa, saman kaksikon Kööpenhaminassa sijaitseva Popl Burger tarjoaa lähes identtisen lounasmenun, pääruokana lobster roll.
Mitä kuuluu Tonille ja Juholle nyt?
Vaikka molemmilla on kansainvälistä kokemusta, heidän sydämensä sykkii edelleen suomalaiselle gastronomialle. Toivanen jatkaa työtään Nomassa, mutta on hidastamassa tahtia perhesyistä. – ”Meille on tulossa perheenlisäystä…”, hän kertoo. Juho Ekegren puolestaan asuu Suomessa ja keskittyy perheeseensä. Koti-satsaus ei ollut kunnianhimoinen tähtiä kohti tähtäävä hanke, vaan rauhallinen, merkityksellinen elämysprojekti kiireisen kesän keskellä.
Oliko hinta sen arvoinen?
119 euroa festivalilla nautitusta ateriasta herättää varmasti mielipiteitä. Mutta verrattaessa kokemusta pöytäliinaravintolaan, jossa vastaava menu voisi helposti maksaa 150–180 euroa, Koti edusti todella arvokasta kokonaiselämystä. Kyse ei ollut vain ruoasta, vaan siitä, miten kaikki elementit – valo, ympäristö, äänet – yhdistyivät autenttiseksi hetkeksi.
Koti kurkotti ulos taikapiiristään
Illallispöydässä istui samanhenkisiä ihmisiä: kulinarismia arvostavia festivaalivieraita, jotka halusivat hetken rauhaa musiikin ja vilinän keskellä. Tunnelma oli intiimi, rento ja vilpittömän lämmin. Kun Toni ja Juho avasivat annosten tarinat, se ei tuntunut luennolta, vaan keskustelulta – juuri tämä teki kokonaisuudesta aidosti koskettavan.
Summa summarum
Koti oli enemmän kuin ruoka – se oli elämys, jota harvoin kohtaa festarialueella. Se tarjosi tauon, hiljaisen hetken keskellä ääntä, muistutti luonnon merkityksestä ja loi yhteisöllisyyttä lautasen äärellä. Tämä oli tilaisuus, jossa ruoka ei vain täyttänyt vatsaa – se vaikutti tunteisiin ja jäi mieleen. Ja juuri siksi, se oli jokaisen sentin arvoinen.
