Nykyajan työhyvinvoinnin käsitys on muuttunut. Ei enää riitä, että käytössä on ergonominen työtuoli tai ravitseva lounas – hyvinvointi on ennen kaikkea yhteydessä palautumiseen. Kasvava määrä organisaatioita ymmärtää, että jaksaminen, keskittyminen ja työn laatu voivat parantua merkittävästi, kun keho ja mieli saavat taukoja päivän kiireessä.
Palautumisvalmentaja ja tapahtumatuottaja Sipe Åqvist korostaa, että palautuminen ei ole luksusta, vaan olennainen osa tuottavaa työpäivää.
“Palautuminen ei ole vain passiivista lepoa. Se on aktiivinen tila, joka palauttaa meidät takaisin tasapainoon,” Åqvist sanoo.
Kun palautus unohtuu, keho ja mieli kärsivät nopeasti. Keskittymiskyky heikkenee, luovuus vähenee ja hermosto käy ylikierroksilla. Jatkuessaan tämä voi johtaa jopa uupumukseen. Hyvä uutinen on, että palautumista voi oppia – pienilläkin arjen valinnoilla, myös kiireisen työpäivän aikana.
Viisi käytännön vinkkiä työpäivän palautumiseen
Sipe Åqvist tarjoaa viisi selkeää ja nopeasti toteutettavaa vinkkiä työpäivien keventämiseksi:
- Realistinen päivä on paras päivä
Laadi kohtuullinen tehtävälista ja jätä kalenteriin tilaa odottamattomille tilanteille. Näin vältät turhautumista ja kuormittumista. - Karsi ärsykkeet
Sulje ilmoitukset, vältä moniajoa ja keskity yhteen tehtävään. Multitaskaus kuluttaa aivoresursseja tehokkaasti – mutta tuhoisasti. - Tauot ovat pakollisia
Varaa päivään vähintään kaksi pidempää taukoa ja muutamia mikrotaukoja. Jo 2–7 minuutin hengähdystauko auttaa palautumista yllättävän paljon. - Etsi rauhaa arjesta
Kevyet venytykset, rauhallinen hengitys tai nopea käynti ulkona virkistävät hetkessä. Myös hiljainen hetki ennen palaveria voi rauhoittaa tehokkaasti. - Päätä työpäivä selkeästi
Luo selkeä siirtymämekanismi töistä vapaalle. Se voi olla kävely, tietoinen hengityshetki tai vaikkapa kahvi ilman näyttöjä ennen kotiin lähtöä.
Palautumista ei tehdä yksin
Palautuminen ei ole vain yksilön vastuulla. Åqvist tuo palautumisen osaksi myös järjestämiään tapahtumia. Esimerkiksi Go Arcticin kokousympäristöissä palautuminen nähdään osana kokonaispalvelua: valaistus on pehmeä, ympäristö luonnonläheinen ja tarjolla on kotiruokaa sekä villasukat jalkaan kiireen keskelle.
“Lempeä ilmapiiri ja kiireetön palvelu vaikuttavat asiakkaaseenkin. Keho ja mieli alkavat reagoida rauhoittumiseen herkästi, kun ympäristö tukee sitä,” Åqvist sanoo.
Hän toivoo yrityksiltä uudenlaista kokouskulttuuria. Käytännössä tämä voisi olla esimerkiksi yhteinen rentoutusharjoitus tai kiireetön illallinen päivän päätteeksi – ilman agendaa, vain vapaata keskustelua varten.
Tietoinen päätös pysähtyä
Lopulta kyse on päätöksestä: haluatko voida paremmin? Palautuminen ei vaadi pitkiä irtiottoja – vaan pieniä, toistuvia hetkiä itselle.
“Se on valinta: päätänkö, että näillä seitsemällä minuutilla on merkitystä? Että ansaitsen hengähdyksen, vaikka kiire painaa päälle?” Åqvist kysyy.
Koko päivän vetäytyminen metsään ei ole aina mahdollista. Onneksi useimmiten riittää, että nappaat pari minuuttia juuri nyt. Vedät syvään henkeä. Annat ajatusten rauhoittua.
Kun palautumisesta tulee osa arkea, sen vaikutukset näkyvät yllättävissä paikoissa: kirkkaampana ajatteluna, parempana työilmapiirinä ja tehokkaampina palavereina.
Usein kysyttyä palautumisesta
- Voiko hektisessä työpäivässä oikeasti palautua?
Kyllä. Jo pari minuuttia riittää, kun hengähtää tietoisesti. - Mitä jos ei ehdi pitää taukoja?
Silloin on hyvä pysähtyä arvioimaan ajankäyttö. Lyhyt ruuduton tauko voi tehostaa työtehoa huomattavasti. - Entä jos olen flow-tilassa – pitääkö siitäkin palautua?
Kyllä. Flow on kuormittava tila hermostolle, joten myös hyvän kiireen jälkeen keho tarvitsee rauhoittumista. - Ovatko palautumistauot oikeasti hyödyllisiä?
Ehdottomasti. Tutkimusten mukaan tauot parantavat keskittymistä ja vähentävät virheitä. Palautunut mieli toimii ketterämmin.
Entä sinä? Milloin viimeksi pysähdyit? Kenties nyt on hyvä hetki vetää syvään henkeä – ja antaa keholle lupa levätä.
