Pataruoat eivät kuulemma sopi nykyaikaan – nyt todistamme toisin

Pataruoat eivät kuulemma sopi nykyaikaan

Pataruoat eivät kuulemma sovi nykyaikaan, koska arki on täynnä nopeita ratkaisuja ja valmiita annoksia. Pataruoat sopivat silti tähän aikaan paremmin kuin moni uskoo, koska ne ovat samaan aikaan helppoja, edullisia ja joustavia. Pataruoat osuvat myös yllättävän tarkasti nykyisiin toiveisiin, koska ne tukevat hävikin vähentämistä ja arjen suunnittelua. Pataruoat näyttävät nyt, että “vanhanaikainen” voi olla käytännössä modernin arjen älykkäin valinta. Pata- ja uuniruoat antavat kotikokille myös mahdollisuuden tehdä asioita rauhassa, ja ruoan ollessa uunissa, on aikaa tehdä muutakin.

Uunipata ei ole vain sunnuntain projekti, koska sen voi rakentaa vartissa ja antaa lämmön hoitaa loput. Pata voi myös olla kasvipohjainen, koska linssit, pavut ja juurekset kestävät pitkää haudutusta erinomaisesti. Pata voi lisäksi olla maailman makuja, koska sama tekniikka toimii stifadosta ramen-henkiseen liemeen. Pata voi lopulta olla arkinen luksus, koska se tuoksuu kodilta ja maistuu paremmalta seuraavana päivänä. Ja vaikkei sinulla olisi varsinaista pataa, syvä uunipeltikin mahdollistaa patamaisen ruoan valmistuksen – ole rohkea, kokeile.

Rohkeus toimii kotikeittiössä, ja se toimii live baccarat peleissäkin nettikasinolla. Nämä kaksi asiaa on myös mahdollista yhdistää, sillä odotellessasi uunin tekevän työnsä, voit istuskella keittiön pöydän äärellä lukemassa päivän uutisia, tai voit kokeilla onneasi peleissä.

Miksi juuri nyt uuniruoat ovat trendikkäitä

Ihmiset puhuvat ruuasta samalla tavalla kuin teknologiasta, koska keittiössäkin etsitään tehokkuutta ja arjen “automaatiota”. Pataruoat istuvat tähän ajatteluun, koska ne ovat hands-off-ruokaa ja vapauttavat aikaa muuhun. Pataruoat sopivat myös kustannuspuheeseen, koska yhdestä padasta tulee useampi ateria ja samaan lämpöön voi yhdistää muutakin. Pataruoat tuntuvat lisäksi turvalliselta valinnalta, koska reseptiä on helppo muokata ja lopputulos on yleensä anteeksiantava. Ainoastaan sähkönhinta voi olla esteenä, mutta keskimäärin kolmen tunnin uuninkäyttö kuluttaa 1,5 – 3 kWh sähköä 200 asteessa, eli pahimmillaankin nykyhinnoilla sähkö maksaisi ruoan kohdalla noin 1,5 euroa, ja normaalisti alle 30 senttiä – ei siis paha hinta ruoan valmistamiselle.

Hitaasta kypsennyksestä puhutaan myös laajemmin, koska slow cooker -laitteiden ja niihin liittyvän markkinan arvioidaan kasvavan tulevina vuosina. Kotikokit etsivät laitteita ja menetelmiä, joilla voi tehdä “laita päälle ja unohda” -ruokaa ilman jatkuvaa vahtimista. Haudutus ei silti vaadi uutta laitetta, koska pata onnistuu yhtä hyvin valurautapadassa tai kannellisessa uunivuoassa. Hitaus ei ole tässä tapauksessa hidaste, vaan se on keino tehdä arjesta sujuvampaa. Myös erilaiset savustuspöntöt ovat nousussa, joskin esimerkiksi puulla savustaminen vaatii opettelua ja aikaa, eikä savustinta voi jättää ulos samalla tavalla kuin uunia sisällä – ilman jatkuvaa tsekkailua. Savustus on kuitenkin se ultimaattinen slow cook-valmistusmenetelmä, jota suosittelemme kokeilemaan ainakin kerran kesässä, miksei myös talvella, jos tilat antavat myöten.

Pata ja uuni antavat tauon kotikokille

Pata on käytännössä keittiön monitoimityökalu, koska se yhdistää ruskistamisen, haudutuksen ja maustamisen samaan astiaan. Pata auttaa hallitsemaan annoskokoa, koska se on luonteeltaan jaettavaa ruokaa ja siitä on helppo ottaa sopiva määrä. Pata tukee myös suunnitelmallisuutta, koska se sopii hyvin etukäteen tehtäväksi ja se kestää säilytystä. Pata tekee lisäksi hyvää kiireessä, koska ruoka on valmiina, kun nälkä iskee eikä silloin tarvitse improvisoida. Pata myös mahdollistaa isomman määrän tekemisen kerralla, joka pienessäkin taloudessa voi tarkoittaa saman ruoan syömistä 2-3 päivänä, ja siten selkeitä säästöjä tuovaksi luovaksi mahdollisuudeksi.

Pataruoat toimivat trendienkin näkökulmasta, koska ne ottavat helposti vastaan uusia raaka-aineita ja makuja. Kasviproteiinit, maailman maut ja lohturuoka voivat olla samassa padassa, kun pohja on toimiva ja maustaminen harkittua. Pata ei vaadi kikkailua, koska pitkä kypsennys tasoittaa teräviä kulmia ja syventää makua luonnostaan. Pata ei myöskään pakota yhteen totuuteen, koska siihen voi käyttää sitä, mitä kaapissa jo on. Pataruoat ovat myös usein tekijänsä näköisiä ja makuisia, sillä pataan heitetyt mausteet muodostavat siellä olevien ainesten kanssa kokonaisuuden, jota voi olla melkoisen vaikea toistaa, jollei lainkaan seuraa mitä ja kuinka paljon mausteita käyttää – mutta aina oman maun mukaan.

Kokeile vaikka:

Moderni Olut-Lihapata (6 annosta)

Tämä resepti yhdistää perinteisen haudutuksen ja uudet vivahteet. Salaisuus on karamellisoituneissa sipuleissa ja balsamiviinietikassa, joka tuo esiin lihan parhaat puolet.

Ainekset

  • 800 g naudan tai possun patalihaa (tai molempia sekaisin)
  • 2 isoa keltasipulia lohkoina
  • 3 porkkanaa paksuina viipaleina
  • 1 rkl voita paistamiseen
  • 0,5 dl balsamiviinietikkaa
  • 0,33 l tummaa olutta (esim. porter tai stout)
  • n. 5 dl lihalientä (niin että lihat peittyvät)

Mausteet:

  • 1 rkl savupaprikajauhetta (pueblo-tyylistä)
  • 1 rkl kuivattua timjamia (tai 3 oksaa tuoretta)
  • 2 rkl dijon-sinappia
  • 1 rkl fariinisokeria tai siirappia
  • Suolaa ja mustapippuria myllystä

Valmistusohje

  1. Ruskistus: Ota liha huoneenlämpöön 30 min ennen aloitusta. Ruskista lihakuutiot voissa kuumalla pannulla pienissä erissä, jotta ne saavat kauniin pinnan eivätkä ala keittyä. Siirrä lihat uunipataan.
  2. Karamellisointi: Kuullota sipuleita pannulla hetki. Lisää fariinisokeri ja anna sipulien hieman karamellisoitua. Lisää lopuksi savupaprika ja timjami pannulle hetkeksi ”heräämään” (varo polttamasta).
  3. Liemen valmistus: Kaada pannulle balsamiviinietikka ja raaputa pohjasta maut irti. Kaada seos pataan lihojen päälle.
  4. Haudutus: Lisää pataan olut, lihaliemi, porkkanat ja sinappi. Nestettä tulisi olla sen verran, että ainekset peittyvät juuri ja juuri.
  5. Uunissa: Laita pata uuniin 150°C asteeseen. Anna hautua vähintään 3–4 tuntia. Mitä pidempään malttaa, sitä mureampaa tulee.
  6. Viimeistely: Maista lientä lopuksi. Jos se kaipaa potkua, lisää hieman suolaa tai mustapippuria.

Maku syntyy yksinkertaisesti

Pataruoan maku rakentuu kerroksittain, koska pitkä kypsyminen antaa raaka-aineille aikaa luovuttaa arominsa liemeen. Ruskistus tuo syvyyttä, koska se lisää paahteisuutta ja tekee kastikkeesta täyteläisemmän. Happo tuo ryhtiä, koska pieni määrä etikkaa, sitruunaa tai tomaattia herättää kokonaisuuden. Suola ja aika ovat silti tärkeimmät, koska ne nostavat esiin sen, mikä padassa jo on. Ole kuitenkin tarkkana suolan suhteen, sitä voi olla mukana lähes kaikissa valmiissa paketeissa – joten piilosuola + lisäämäsi suola voivat olla joskus liikaa, jollet ole tarkkana. Aika taasen todellakin toimii patojen ja uuniruokien kanssa, monesti pataruoka on parasta vasta toisen lämmityskerran jälkeen seuraavana päivänä.

Kasvispadoissa kannattaa ajatella rakennetta, koska kaikki ei saa hajota yhdeksi soseeksi. Juurekset kestävät hyvin, koska ne pitävät muotonsa ja makeutensa pitkään. Linssit ja pavut tuovat täyteläisyyttä, koska ne tekevät liemestä luonnostaan paksumman. Sienet ja karamellisoitu sipuli toimivat “umamina”, koska ne antavat syvyyttä ilman lihaa.

Aikataulu on silti tärkein, koska pata on parhaimmillaan silloin, kun se tekee arjesta kevyemmän. Rakenna pata aamulla, koska silloin ilta helpottuu ja nälkä ei johda hätäisiin ratkaisuihin. Tee kerralla iso satsi, koska seuraavat ateriat syntyvät ilman uutta vaivaa. Jätä tilaa muuntelulle, koska sama pata voi muuttua seuraavana päivänä tacotäytteeksi, keitoksi tai pastakastikkeeksi.