Farmville-kuume pyyhkäisi sosiaalisen median yli viime vuosikymmenellä, mutta harva tuli ajatelleeksi, että samasta ilmiöstä kasvaisi nykyinen kokkauspelien buumi. Älypuhelimessa tai tietokoneella pelattavat virtuaaliset ravintolat, konditoriastudiot ja makumatkat ovat saaneet miljoonat ihmiset seuraamaan reseptejä ruudulla.
Peli ei tarjoa tuoksua, eikä se sotke keittiön pöytää, mutta se tarjoaa rytmin, palkitsemisjärjestelmän ja turvallisen tilan erehtyä. Monet käyttäjät kertovat, että pelin kautta löydetty resepti rohkaisi heitä kokeilemaan jotain aivan uutta myös oikeassa keittiössä.
Näppäimistön ja hiiren klikkaukset muuttuvat hitaasti veitsen rytmiseen hakkuuseen ja kattilan lempeään porinaan.
Maku syntyy klikkaamalla
Virtuaalisessa ympäristössä mauista viestitään väreillä, ääniefekteillä ja pisteillä, jotka kertovat casino bonukset onnistumisesta. Psykologiset tutkimukset osoittavat, että kun ruoka esitetään visuaalisesti houkuttelevana, aivot aktivoituvat samoin kuin todellisessa ruokakokemuksessa.
Pelillinen vahvistus polttaa muistiin käsitteitä, kuten kypsennysajat ja maustamisen logiikan. Tapahtuma on samankaltainen kuin harjoitussimulaattorissa, jossa toistot lisäävät varmuutta. Nuori kaupunkilainen opiskelija, joka ei aiemmin omistanut edes paistinpannua, voi pelissä oppia, miten pöytä katetaan ja kuinka monimutkaisen aterian työjärjestys kulkee. Kun hän lopulta ostaa ensimmäisen pannunsa, ruudulla kerrytetty mentaalinen reseptipankki siirtyy sujuvammin käden liikkeisiin.
Pelillinen oppiminen keittiössä
Oppilaitokset ja ruokakasvatusta tarjoavat järjestöt ovat alkaneet hyödyntää kokkauspelejä opetuksen apuna. Virtuaalisessa keittiössä voi opetella hygieniasäännöt, veitsitekniikat ja ateriankorvikkeet ilman vaaraa polttaa ruokaa tai itsensä.
Kun pelin sisäinen palaute ohjaa oikean lämpötilan valintaan ja ruoan esillepanoon, opettajan aikaa säästyy ja oppijoiden rohkeus kasvaa. Lisäksi pelien sisäinen tarinankerronta tekee tehtävästä muistettavan: kokki auttaa kiireistä asukasta, pelastaa juhlapäivän ja saa kiitokseksi hymyileviä emojeja. Tarina sitoo reseptit mielikuviin, ja muistijälki vahvistuu.
Sosiaalinen kyläkokki
Kokkauspelit ovat harvoin soolokokemus. Usein niihin sisältyy ystävälista tai kilta, jossa vaihdetaan raaka-aineita ja jaetaan pöytiä illallisvieraille. Sosiaalinen ulottuvuus jäljittelee oikean maailman illalliskutsuja ja nyyttäreitä. Käyttäjät vertaavat strategioita: kannattaako ensin paistaa pääruoka vai leipoa jälkiruoka, jotta tarjoilu sujuu?
Keskustelu ulottuu pelialustan ulkopuolelle foorumeille ja pikaviesteihin. Siellä ohjeita sovelletaan todelliseen ruokaan ja keskustellaan siitä, mistä löytää edullista kardemummaa tai miten bataatin makeutta voi tasapainottaa. Yhteisöllisyys kannustaa kokeiluun, koska epäonnistumisen pelko pienenee, kun kokenut pelikaveri on tukena myös oikeassa keittiössä.
Tieteelliset havainnot ruudun ja lautasen väliltä
Viime vuosien tutkimukset osoittavat, että pelillisyyden ja ruoanlaiton yhdistäminen ei ole vain markkinointikikka. Eräässä eurooppalaisessa yliopistossa tehtiin koe, jossa satunnaistettu ryhmä pelasi kolmen viikon ajan reseptipeliä, kun taas verrokkiryhmä luki painettuja ohjekirjoja.
Peliryhmä valmisti koejakson jälkeen useampia ja monipuolisempia aterioita, ja he raportoivat kokevansa vähemmän stressiä kaupassa käynnin yhteydessä. Myös ruokahävikki väheni, sillä virtuaalisessa keittiössä oli opeteltu hyödyntämään raaka-aineet täysimääräisesti.
Tulokset viittaavat siihen, että peli voi toimia eräänlaisena laboratoriokeittiönä, jossa prosessin ymmärrys kehittyy ennen kuin yhtään tomaattia leikataan.
Mitä seuraavaksi kotikeittiöissä
Teknologian kehittyessä kokkauspeli ja oikea ruoanlaitto alkavat limittyä yhä tiiviimmin. Lisätty todellisuus tarjoaa jo nyt sovelluksia, joissa pelin avatar seisoo omassa keittiössä ja näyttää kädestä pitäen, miten taikina vaivataan. Älykaiutin lukee ohjeet ja säätää uunin lämpötilan, ja peli tunnistaa kameran avulla, onko taikina noussut.
Kaikki tämä on saanut alkunsa yksinkertaisista Facebook-peleistä, joissa kylvettiin virtuaalinen mansikka. Viljely on vaihtunut patojen poreiluun, mutta oppimisen logiikka pysyy samana. Pikselit muuttuvat lopulta mausteeksi, joka kannustaa nousemaan sohvalta ja tarttumaan paistinlapioon.
Kotikeittiöiden tulevaisuus näyttää siis monimuotoiselta. Osa kokkaajista innostuu keräämään pisteitä ja avaamaan uusia tasoja, kun taas toiset hakevat peleistä vain rennon inspiraation arkiaterioihin. Yhteinen nimittäjä on uteliaisuus, joka ruokkii oppimista.
